Sari Essayah Vaalikone Mtv3

Presidenttiehdokkaiden gallup-kannatus 2012 sivu seuraa ennen vuoden 2012 Suomen presidentinvaalia ehdokkaiden kannatuksen kehitystä kokoamalla yhteen ja esittämällä graafisesti mielipidemittausten eli gallupien tuloksia. Lähteinä ovat tiedotusvälineiden tilaamat ja raportoimat mielipidetiedustelut. Ensimmäiset mielipidetiedustelut ovat elo–syyskuulta 2011, jolloin vaaliasetelmat ja ehdokkaiden nimet alkoivat olla tiedossa. Presidentinvaalin [1] ensimmäinen kierros toimitetaan tammikuussa 2012. Helsingin vaalialueen vaalilautakunta on arponut ehdokkaiden numerot, jotka ovat seuraavat, Pekka Haavisto ehdokasnumerolla 2, Timo Soini numerolla 3, Paavo Väyrynen 4, Paavo Lipponen 5, Sauli Niinistö 6, Sari Essayah 7, Eva Biaudet 8 ja Paavo Arhinmäki 9.[2]

Mielipidetiedustelujen teettäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielipidetiedusteluja julkaisseet tiedotusvälineet ja niiden taulukossa käytettyjen nimien lyhenteet ovat seuraavat:

Kannatuksen esitystavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkaiden kannatus voidaan ilmoittaa kahdella eri tavalla [3]. Eduskuntavaaleissa ja aiemmissa presidentinvaaleissa on käytetty[4] tapaa, jossa kannatusprosentit lasketaan kyselyssä kantansa ilmaisseiden perusteella, ts. ehdokkaiden kannatustenprosenttien summa on sata. 2012 presidentivaalien kamppailun aikana tiedotusvälineet ovat alkaneet suosia uutta tapaa[4], jossa ns. "ei osaa sanoa" (EOS) ja "ei ilmoittanut kantaansa" ryhmät lasketaan omaksi luokakseen, jolloin ehdokkaiden yhteen laskettu kannatus on alle sata prosenttia, tyypillisesti n. 70 - 80%. Vielä elokuussa 2011 Yle laski kannatuksen vain kantansa ilmaisseista.[5] Lokakuussa herätti hämmennystä iltapäivälehtien erilainen tapa julkaista luvut. Iltalehti laski kannatukseen mukaan myös kantansa ilmoittamatta jättäneiden osuuden.[6] MTV3:n Timo Haapalan mukaan Ilta-Sanomien tapa julkaista kannatus kantansa ilmaisseiden mukaan on huono ja esimerkiksi Iltalehden tapa on "linjassa sen tavan kanssa, miten presidentinvaaligallupeja on tehty ennenkin". MTV3:n asiantuntijana käyttämän Pertti Suhosen mukaan ristiriidoissa ei ole ongelmaa, kunhan ilmaistaan selkeästi, kumpaa tapaa on käytetty. Ylen Jari Korkki perusteli tapaa sillä, että kantansa piilottaville pitää antaa mahdollisuus miettiä kantaansa.[7][8][9]. Tässä artikkelissa kannatusta on laskettu molemmilla tavoilla.

Ensimmäinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusaika Tekijä / Teettäjä Otos Paavo ArhinmäkiEva BiaudetSari EssayahPekka HaavistoPaavo LipponenSauli NiinistöTimo SoiniPaavo VäyrynenEi kerro / ei osaa sanoa / ei kukaan näistä  
2012-01-19 10.–18.1.2012 Taloustutkimus / YLE 1457 1 457 4 % 2 % 2 % 12 % 5 % 29 % 6 % 10 % 30 % [10]
2012-01-17 11.1.2012–15.1.2012 TNS-Gallup / Helsingin Sanomat 1408 1 408 6 % 2 % 3 % 17 % 6 % 39 % 9 % 17 % 1 (31 %) [11]
2012-01-17 9.1–13.1.2011 Research Insight Finland / MTV3 1014 1 014 3 % 2 % 2 % 11 % 3 % 37 % 7 % 12 % 22 % [12]
2012-01-14 9.1.2012–11.1.2012 MC-Info / Ilta-Sanomat 1000 1 000 7 % 2 % 3 % 12 % 5 % 49 % 9 % 13 % 1 (18,5 %) [13]
[14]
2012-01-05 19.12.2011–3.1.2012 Taloustutkimus / YLE 1464 1 464 4 % 2 % 1 % 8 % 4 % 37 % 7 % 8 % 29 % [15]
2012-01-05 21.–29.12.2011 Research Insight Finland / Iltalehti 1011 1 011 3 % 1 % 2 % 8 % 6 % 41 % 9 % 11 % 19 % [16]
2012-01-03 13.–30.12.2011 TNS Gallup / Helsingin Sanomat 1473 1 473 4 % 2 % 2 % 7 % 7 % 38 % 9 % 9 % 21 % [17]
2011-12-23 15.–20.12.2011 MC-Info / Ilta-Sanomat 1000 1 000 4 % 3 % 3 % 9 % 9 % 51 % 11 % 11 % 1 (18 %) [18]
2011-12-15 30.11.–14.12.2011 Taloustutkimus / Yle 1685 1 685 3 % 3 % 2 % 6 % 5 % 40 % 7 % 9 % 25 % [19]
2011-12-17 29.11.–12.12.2011 TNS Gallup / Helsingin Sanomat 1979 1 979 5 % 4 % 2 % 6 % 6 % 43 % 11 % 9 % 14 % [20]
2011-11-29 15.–26.11.2011 TNS Gallup / Helsingin Sanomat 978 978 4 % 3 % 2 % 5 % 7 % 41 % 9 % 8 % 21 % [21]
2011-12-2 14.–25.11.2011 Research Insight Finland / Iltalehti 1000 1 000 3 % 3 % 1 % 6 % 6 % 43 % 6 % 7 % 26 % [22]
2011-11-18 9.–17.11.2011 Taloustutkimus / Yle 1452 1 452 3 % 3 % 1 % 6 % 7 % 49 % 8 % 8 % 15 % [23]
2011-11-15 31.10.–13.11.2011 TNS Gallup / Helsingin Sanomat 999< 1 000 3 % 3 % 1 % 6 % 7 % 44 % 11 % 10 % 14 % [24]
2011-11-09 24.10–4.11.2011 Research Insight Finland / MTV3 1001> 1 000 1 % 2 % 1 % 6 % 5 % 47 % 9 % 6 % 23 % [25]
2011-10-18 4.–15.10.2011 TNS Gallup / Helsingin Sanomat 980980 2 % 3 % 2 % 6 % 7 % 50 % 8 % 6 % 16 % [26]
2011-09-1 26.–29.9.2011 Research Insight Finland / Iltalehti 1010 1 010 2 % 2 % 1 % 6 % 11 % 49 % 11 % 6 % 15 % [27]
2011-09-2 vko 39/2011 Taloustutkimus / Ilta-Sanomat 980 9 80 3 % 5 % 2 6 % 7 % 62 % 9 % 6 % 1[28]
2011-09-17 13.–15.9.2011 Taloustutkimus / Ilta-Sanomat 10881 088 4 % 4 % 2 6 % 12 % 54 % 8 % 8 % 1[29]
1 Kannatus on laskettu kantansa ilmaisseista. 2 Ehdokas ei ollut mukana kyselyssä.

Toinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusaika Tekijä / Teettäjä Otos Pekka HaavistoSauli NiinistöEi kerro / ei osaa sanoa / ei aio äänestää  
2012-01-31 25.1–1.2.2012 Taloustutkimus / YLE 1492 1 492 38 % 62 % 1 (23 %) [30]
2012-01-31 25.–31.1.2012 Research Insight Finland / MTV3 1109 1 014 37 % 63 % 1 (24 %) [31]
2012-01-31 26.–29.1.2012 TNS Gallup / Helsingin Sanomat 1109 1 109 36 % 64 % 1 (26 %) [32]
2012-01-26 23.–26.1.2012 Research Insight Finland / Iltalehti 1019 1 019 36 % 64 % 1 (23 %) [33]
2012-01-23 23.–24.1.2012 MC-Info / Ilta-Sanomat 1342 1 342 35 % 65 % 1 (31 %) [34]
1 Kannatus on laskettu kantansa ilmaisseista.

Graafeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedotusvälineet tilaavat mittaukset yrityksiltä, joiden käyttämät kyselytavat ja raakatiedon käsittelyssä käyttämät menetelmät poikkeavat toisistaan. Tämän vuoksi jopa samaan aikaan tehtyjen kyselyiden tuloksissa on isojakin eroja.

Nuorisovaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi järjesti nuorisovaalit, joissa ensimmäisellä kierroksella äänensä antoi 76 417 nuorta 650 koulusta, äänet jakautuivat ehdokkaiden kesken seuraavasti (pyöristetty ensimmäiseen desimaaliin): Sauli Niinistö 36,1 %, Timo Soini 20,3 %, Pekka Haavisto 16,2 %, Paavo Arhinmäki 7,9 % , Paavo Väyrynen 7,4 %, Paavo Lipponen 5,3 %, Eva Biaudet 4,5 %, Sari Essayah 2,4 %. Nuorisovaaleissa äänioikeutetuista nuorista 63,5 % on yläkoululaisia, 33 % lukiolaisia ja 10 % toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita. [35]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑"http://www.vaalit.fi/30698.htm"
  2. ↑Presidentinvaalien ehdokasluettelo vahvistettiin Hs.fi. 15.12.2011. HS. Viitattu 16.12.2011.
  3. ↑Pajunen J: Presidentinvaalitutkimus 2012 1/2012. Viitattu 8.1.2012.
  4. abhttp://yle.fi/uutiset/teemat/presidentinvaalit/2012/01/sami_borg_toista_kierrosta_ei_valttamatta_tule_3167049.html
  5. ↑Yle Uutiset: Niinistö ylivoimainen presidenttikyselyssä. Yle.fi 3.8.2011.
  6. ↑MTV3: Iltapäivälehtien presidenttigallupeissa huima kannatusero Niinistön kohdalla. Mtv3.fi 1.10.2011.
  7. ↑Korkki, Jari: Niinistön laskuopin mukaan. Yle.fi Vaalien vahtikoira 5.1.2012.
  8. ↑MTV3, Savander, Kati, Ylinen, Iida: Ilta-Sanomien gallup ihmetyttää MTV3:n Haapalaa. Mtv3.fi 1.10.2011.
  9. ↑MTV3: Asiantuntija: Presidenttigallupien ristiriidoissa ei ongelmaa. Mtv3.fi 1.10.2011.
  10. ↑Yle Uutiset: Haavisto kakkosena Ylen presidenttimittauksessa. YLE, 19.1.2012. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑Haavisto ja Väyrynen kamppailevat tiukasti kakkossijasta Helsingin Sanomat. 17.1.2012. Viitattu 17.1.2012.
  12. ↑MTV3:n vaaligallup: Väyrynen tai Haavisto matkalla toiselle kierrokselle 17.1.2012. MTV3.
  13. ↑Ilta-Sanomien kysely: Väyrynen kakkosena, Haavisto hengittää niskaan Helsingin Sanomat. 14.1.2012. Viitattu 14.1.2012.
  14. ↑IS: Sauli Niinistölle 49 prosentin kannatus Viitattu 14.1.2012.
  15. ↑Yle Uutiset: Haavisto kiri presidenttikyselyn kakkoseksi. YLE, 5.1.2012. Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑Keskinen, Juha: Väyrynen kiilasi kakkoseksi. Iltalehti, 5.1.2012. Artikkelin verkkoversio.
  17. ↑Ollikainen, Marjo: Haaviston kannatus nousussa. Helsingin Sanomat, 3.1.2012. Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑Ilta-Sanomat: Niinistö on edelleen selvä suosikki presidentiksi 23.12.2011. YLE. Viitattu 23.13.2011.
  19. ↑YLE Uutiset / Pekka Kinnunen: Niinistön ylivoima kaventuu. YLE, 15.12.2011. Artikkelin verkkoversio.
  20. ↑Junkkari, Marko: Niinistön etumatka pitää edelleen. Helsingin Sanomat, 17.12.2011. Artikkelin verkkoversio.
  21. ↑Junkkari, Marko: Lipposen kannatus jumiutunut seitsemään prosenttiin. Helsingin Sanomat, 29.11.2011.
  22. ↑Keskinen, Juha: IL-presidenttigallup: Niinistö ylivoimainen!. Iltalehti, 2.12.2011. Artikkelin verkkoversio.
  23. ↑Hopeasta tiukka kisa, Niinistö ylivoimainen 18.11.2011. Yle Uutiset. Viitattu 18.11.2011.
  24. ↑Väyrysen kannatus ampaisi nousuun 15.11.2011. Helsingin Sanomat.
  25. ↑MTV3:n kysely: Niinistö edelleen ylivoimainen presidenttisuosikki, muut kaukana takana 9.11.2011. MTV3.
  26. ↑HS-gallup: Niinistö yhä ylivoimainen suosikki presidentiksi 18.10.2011. Helsingin Sanomat.
  27. ↑Parkkonen, Tommi: IL-presidenttigallup: "Vauhti ei riitä". Iltalehti, 1.10.2011. Artikkelin verkkoversio.
  28. ↑IS:n presidenttikysely: Niinistö kasvattaa hurjaa välimatkaansa muihin. MTV3.fi, 1.10.2011. Artikkelin verkkoversio.
  29. ↑IS: Väyrynen kiri Soinin kiinni 17.9.2011. MTV3.fi.
  30. ↑Niinistöllä selkeä etumatka presidenttikisassa. YLE, 2.2.2012. Artikkelin verkkoversio.
  31. ↑MTV3 Uutisten kysely: Niinistö johtaa selvästi. MTV3, 1.2.2012. Artikkelin verkkoversio.
  32. ↑Juha-Pekka Raeste: HS-gallup näyttää yhä isoa eroa: Niinistö 64 – Haavisto 36 prosenttia. Helsingin Sanomt, 31.1.2012. Artikkelin verkkoversio.
  33. ↑Timo Hakkarainen: IL-kysely: Niinistö johtaa kirkkaasti. Iltalehti, 27.1.2012. Artikkelin verkkoversio.
  34. ↑Mika Koskinen: Ensimmäinen mielipidemittaus: Niinistö 65%, Haavisto 35%. Ilta-Sanomat, 25.1.2012. Artikkelin verkkoversio.
  35. ↑Nuorisovaalien tulos selvä: Toiselle kierrokselle Niinistö ja Soini, IL

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


2012 ←
28. tammikuuta 2018→ 2024

Äänestysprosentti 66,7 %  3,0 %
 
Ehdokas Sauli NiinistöPekka HaavistoLaura Huhtasaari
Puolue ValitsijayhdistysVihreätPerussuomalaiset
Äänet 1 875 342 371 254 207 337
Kannatus 62,6 % 12,4 % 6,9 %

 
Ehdokas Paavo VäyrynenMatti VanhanenTuula Haatainen
Puolue ValitsijayhdistysKeskustaSosiaalidemokraatit
Äänet 185 305 122 383 97 294
Kannatus 6,2 % 4,1 % 3,2 %

 
Ehdokas Merja KyllönenNils Torvalds
Puolue VasemmistoliittoRKP
Äänet 89 977 44 776
Kannatus 3,0 % 1,5 %


Suomen presidentinvaali 2018 järjestettiin 28. tammikuuta 2018.[1]Vaaleissa valittiin Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Ehdolla olivat istuva presidentti Sauli Niinistö (sit.) sekä Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Nils Torvalds (r.), Matti Vanhanen (kesk.) ja Paavo Väyrynen (sit.).

Nykylainsäädännön mukaan presidentinvaali järjestettiin vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina eli 28. tammikuuta 2018. Vaalin ennakkoäänestys oli 17.−23. tammikuuta 2018.[2][3][4]

Istuva presidentti Sauli Niinistö sai ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, joten hänet valittiin jatkokaudelle ilman toista kierrosta.[5] Tämä oli ensimmäinen kerta suoran kansanvaalin historiassa, kun ehdokas on valittu jo ensimmäisellä äänestyskierroksella. Lisäksi ensimmäistä kertaa presidentiksi valittiin valitsijayhdistyksen kautta ehdolla ollut ehdokas.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokas Puolue
Ääniä  %
Sauli NiinistöValitsijayhdistys1 875 34262,6
Pekka HaavistoVihreät VIHR 371 254 12,4
Laura HuhtasaariPerussuomalaiset PS 207 337 6,9
Paavo VäyrynenValitsijayhdistys 185 305 6,2
Matti VanhanenKeskusta KESK 122 383 4,1
Tuula HaatainenSosiaalidemokraatit SDP 97 294 3,2
Merja KyllönenVasemmistoliitto VAS 89 977 3,0
Nils TorvaldsRuotsalainen kansanpuolue RKP 44 776 1,5
Yhteensä 2 993 668 100 %
Hyväksyttyjä ääniä 2 991 522 99,7
Hylätyt 9 042 0,3
Äänestäneitä 3 002 710 66,8
Äänioikeutettuja 4 498 004
Lähde: Oikeusministeriö, Valtioneuvosto

Vaalipiireittäin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VaalipiiriSauli
Niinistö
Pekka
Haavisto
Laura
Huhtasaari
Paavo
Väyrynen
Matti
Vanhanen
Tuula
Haatainen
Merja
Kyllönen
Nils
Torvalds
Ääniä  % Ääniä  % Ääniä  % Ääniä  % Ääniä  % Ääniä  % Ääniä  % Ääniä  %
01 Helsinki 195 483 54,7 91 412 25,6 17 383 4,9 12 614 3,5 5 501 1,5 13 023 3,6 13 349 3,7 8 405 2,4
02 Uusimaa 350 461 66,4 69 100 13,1 34 305 6,5 22 610 4,3 12 032 2,3 16 691 3,2 11 491 2,2 10 855 2,1
03 Varsinais-Suomi 175 823 65,4 33 338 12,4 18 286 6,8 12 784 4,8 7 589 2,8 8 673 3,2 8 103 3,0 4 080 1,5
04 Satakunta 80 347 64,4 9 194 7,4 12 618 10,1 7 600 6,1 4 970 4,0 5 381 4,3 4 294 3,4 427 0,3
05 Ahvenanmaa 7 898 61,1 2 186 16,9 99 0,8 157 1,2 81 0,6 419 3,2 84 0,6 2 002 15,5
06 Häme 136 395 66,5 20 411 10,0 16 385 8,0 11 941 5,8 6 277 3,1 7 539 3,7 5 154 2,5 991 0,5
07 Pirkanmaa 181 709 63,1 38 654 13,4 21 479 7,5 15 790 5,5 7 676 2,7 10 564 3,7 10 386 3,6 1 815 0,6
08 Kaakkois-Suomi 168 276 67,6 21 473 8,6 17 927 7,2 15 311 6,2 11 227 4,5 9 018 3,6 4 493 1,8 1 193 0,5
09 Savo-Karjala 139 831 63,8 20 627 9,4 15 101 6,9 15 977 7,3 13 167 6,0 7 294 3,3 6 401 2,9 873 0,4
10 Vaasa 152 344 62,8 15 248 6,3 18 892 7,8 17 476 7,2 16 409 6,8 6 115 2,5 4 027 1,7 12 091 5,0
11 Keski-Suomi 92 474 61,2 18 718 12,4 10 828 7,2 11 008 7,3 7 408 4,9 5 387 3,6 4 655 3,1 685 0,5
12 Oulu 141 007 56,5 22 762 9,1 17 747 7,1 26 152 10,5 23 573 9,4 4 846 1,9 12 596 5,0 1 003 0,4
13 Lappi 53 294 54,5 8 131 8,3 6 287 6,4 15 885 16,3 6 473 6,6 2 344 2,4 4 944 5,1 356 0,4
Lähde: Oikeusministeriö

Vaalikampanjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2 Merja Kyllönen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: Arvon presidentti

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen ilmoitti vaaliteemoikseen rauhan ja tavallisten ihmisten arjen.[6] Kyllönen arvosteli kampanjassaan muun muassa harmaata taloutta sekä korosti hyvinvointivaltion merkitystä.[7] Kyllösen mukaan Suomi on liian kallellaan sotilasliitto Natoon.[8]

Kyllösen kampanja alkoi marraskuussa 2017.[9] Kyllösen kampanjapäällikkö oli Joonas Leppänen, joka on Vasemmistoliiton puoluesihteeri.[10][11]

3 Pekka Haavisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: Suomen seuraavat 100 vuotta

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto ilmoitti tavoitteekseen, että Suomen tulee edistää kansainvälistä rauhaa ja vakautta tukemalla YK:ta, rauhanturvaamista, siviilikriisinhallintaa ja rauhanprosesseja sekä puuttumalla kriisien alkusyihin. Haavisto kertoi vastustavansa viholliskuvien luomista, leimaamista ja syrjintää.[12] Haavisto vastustaa Nato-jäsenyyttä ja Nato-kansanäänestystä nykyisessä tilanteessa.[13]

Haavisto aloitti kampanjansa vierailemalla keväällä ja kesällä 2017 eri tilaisuuksissa. Hänen kampanjapäällikkönsä oli Riikka Kämppi.[9] Virallinen kampanjan avaustilaisuus pidettiin 20. syyskuuta 2017 Helsingissä.[14]

4 Matti Vanhanen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: Suomen asia on meidän

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ilmoitti vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä ja olevansa Paasikiven–Kekkosen linjalla. Hän kertoi kannattavansa Suomen ja Ruotsin pitämistä sotilasliittojen ulkopuolella, jotta Venäjän ei tarvitsisi pitää Suomea uhkana itselleen.[15] Vanhasen mukaan ”Suomen ulkopolitiikkaan on palautettava koko maailma”.[16] Vanhanen katsoo Suomen uhkana olevan kahtiajaon. Vaalimanifestissaan hän korostaa työn ja yrittämisen merkitystä Suomessa.[7]

Vanhanen asetettiin ehdokkaista ensimmäisenä ehdolle. Hänen kampanjansa alkoi syksyllä 2017.[15] Hänen kampanjapäällikkönsä on Jouni Ovaska.[17]

5 Laura Huhtasaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: Suomi takaisin

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari on EU-kriittinen. Hänen mielestään EU pitäisi muuttaa selkeästi itsenäisten valtioiden vapaakauppa-alueeksi.[18] Huhtasaari tukee parlamentaarista järjestelmää, jossa eduskunnan tulee nauttia presidentin luottamusta. Presidentti pystyisi näin vaikuttamaan ulkopolitiikan suunnan lisäksi myös sisäpolitiikan suuntaan, kuten on useissa muissakin Euroopan demokratioissa, esimerkiksi Itävallassa.[19] Hän kannattaa myös tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Hän pitää Pariisin ilmastosopimuksen ”EU-sovellutusta katastrofaalisena Suomelle”.[20] Huhtasaari olisi valmis palauttamaan presidentin valtaoikeuksia.[21] Laura Huhtasaaren kampanjateema oli ”Suomalaisten etuja on uskallettava puolustaa”.[22]

Huhtasaaren kampanjapäällikkö oli Riikka Purra.[23]

6 Tuula Haatainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: Sydäntä sanoa

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen ilmoitti, että hän harjoittaisi samankaltaista ulkopolitiikkaa kuin Tarja Halonen. Haatainen ilmoitti painottavansa kestävää kehitystä, ympäristöasioita, globaalin eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämistä. Hän haluaa, että Suomi on aktiivinen kansainvälisillä foorumeilla ja että Nato-ovi pidetään raollaan.[24] Haataisen mukaan Suomen suurin uhkakuva on nuorten miesten heikko asema työmarkkinoilla.[25]

Haataisen kampanjapäällikkö oli SDP:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen.[26]

7 Paavo Väyrynen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: Uusi suunta Suomelle

Väyrysen vaaliteemoja olivat muun muassa Suomen ilman kansanäänestystä tapahtuneen euroalueeseen liittymisen arvostelu, Suomen NATO-jäsenyyshankkeen arvostelu, Suomen puolueettomuuspolitiikan tukeminen - ja sen vastustaminen, että Suomi muuttuu osaksi Euroopan unionin liittovaltiota lähitulevaisuudessa.lähde?

Paavo Väyrysen kampanjapäällikkö oli Seppo Hauta-aho.[27]

8 Sauli Niinistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: Rauha ratkaisee

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei ole pitänyt Nato-jäsenyyttä Suomelle ajankohtaisena ja mahdollinen jäsenyys tulisi hänen mukaansa ratkaista kansanäänestyksellä.[28] Niinistö oli sanonut olevansa huolissaan Suomen kansan yhtenäisyydestä.[29] Niinistön mielestä esimerkiksi sosiaalisen medianvihapuhe voi olla uhka Suomen yhteiskuntarauhalle.[30]

Niinistön erityisavustaja Pete Pokkinen nimitettiin Niinistön kampanjapäälliköksi ja Niinistön vaalikampanjan sivut avattiin 30. toukokuuta 2017.[31] Vaalityö Niinistön puolesta alkoi kesäkuussa kannattajakorttien keräämisellä valitsijayhdistystä varten, mutta varsinainen kampanja alkoi joulukuussa.[9]

9 Nils Torvalds[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kampanjan tunnus: Torvalds näyttää suunnan

RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds määritteli kampanjansa osaksi pyrkimystä saada Suomelle vapaamielisempi kieli- ja kulttuuripolitiikka. Ulkopoliittisesti Torvalds kannattaa Naton jäsenyyttä.[32][33] Torvaldsin mukaan arvojohtajana presidentti voisi puuttua esimerkiksi syrjäytymiseen.[34]

Torvaldsin erityisavustaja Elisabet Rantschukoff jäi 15. elokuuta 2017 virkavapaalle Euroopan parlamentista Torvaldsin kampanjan ajaksi ja aloitti hänen kampanjapäällikkönään.[35]

Mielipidetiedustelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilta-Sanomat teetti Taloustutkimuksella joulukuussa 2015 kyselyn, jonka mukaan 65 % kantansa päättäneistä vastaajista äänestäisi Sauli Niinistöä, jos hän olisi ehdolla vuoden 2018 vaaleissa. Toiseksi eniten kannatusta sai vihreiden Pekka Haavisto, jota äänestäisi 15 %. Mikäli Niinistö ei olisi ehdolla, Haavistoa olisi äänestänyt 32 %, keskustan Juha Sipilää 21 %, Alexander Stubbia 9 % ja Timo Soinia 6 % vastanneista. Kyselyn virhemarginaali oli 3,2 prosenttiyksikköä.[36] Taloustutkimus Oy:n omistaa Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti.[37] Myös Yle on teettänyt Taloustutkimuksella galluppeja.

Sen jälkeen, kun Niinistö toukokuussa 2017 kertoi tavoittelevansa jatkokautta, Ilta-Sanomat teetti Taloustutkimuksella uuden mielipidekyselyn. Kyselyn tuloksen perusteella Niinistö saisi 72 prosenttia äänistä, Haavisto 12 prosenttia, Matti Vanhanen 3 prosenttia, Eero Heinäluoma 3 prosenttia, Merja Kyllönen 2 prosenttia, Sampo Terho 1 prosenttia, Sari Essayah 1 prosenttia ja Anna-Maja Henriksson 0 prosenttia. 5 prosenttia ilmoitti, ettei osannut sanoa, 2 prosenttia aikoi äänestää jotakuta muuta ja 1 prosentti vastasi, että ei aio äänestää. Mikäli Niinistön ja Haaviston välillä järjestettäisiin toinen kierros, 76 prosenttia ilmoitti äänestävänsä Niinistöä ja 19 prosenttia Haavistoa. Kyselyn virhemarginaali oli 2,5 prosenttiyksikköä.[38] Marraskuussa 2017 Ylen tekemän kyselyn mukaan Niinistö saisi 80 prosenttia äänistä ja Haavisto 10 prosenttia.[39]Alma Media omistaa Iltalehden ja se on tilannut myös Tietoykköseltä mielipidemittauksia. Alma Media omistaa itse osittain osakkuusyhtiön kautta myös Tietoykkösen, joka on osa Keskisuomalainen Oyj:tä.[40][41]

Ensimmäinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde Kyselyaika Otanta
Haatainen
SDP
Haavisto
VIHR
Huhtasaari
PS
Kyllönen
VAS
Niinistö
 val.yhd.
Torvalds
RKP
Vanhanen
KESK
Väyrynen
val.yhd.
Joku muu En osaa sanoa
Kantar TNS 22.–24.1.2018 500 5 % 13 % 5 % 5 % 58 % 3 % 4 % 7 %
Taloustutkimus 17.–23.1.2018 1 422 2 % 14 % 6 % 4 % 63 % 2 % 4 % 6 %
Kantar TNS 8.–17.1.2018 1 000 2 % 11 % 4 % 3 % 68 % 1 % 3 % 8 %
Tietoykkönen 9.–16.1.2018 1 500 4 % 14 % 6 % 4 % 58 % 2 % 5 % 7 %
Taloustutkimus 27.12.2017–3.1.2018 1 363 3 % 11 % 5 % 2 % 72 % 1 % 2 % 4 %
Kantar TNS 4.–16.12.2017 1 000 2 % 11 % 3 % 2 % 70 % 0 % 2 % 3 % 0 % 6 %
Tietoykkönen 23.11.–3.12.2017 1 500 2 % 12 % 3 % 3 % 64 % 1 % 3 % 2 % 1 % 8 %
Taloustutkimus 20.–28.11.2017 1 484 2 % 10 % 4 % 1 % 80 % 1 % 2 % 1 %
Kantar TNS 16.–27.10.2017 998 2 % 13 % 3 % 2 % 67 % 1 % 3 % 1 % 8 %
Tietoykkönen 10.–11.10.2017 1 000 3 % 10 % 4 % 3 % 60 % 0 % 2 % 1 % 2 % 14 %
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 1 % 14 % 3 % 2 % 76 % 1 % 2 % 1 %
Kantar TNS 4.–14.9.2017 944 3 % 13 % 3 % 2 % 68 % 2 % 10 %
Taloustutkimus 22.–23.8.2017 1 177 12 % 4 % 2 % 60 % 1 % 3 % 2 % 5 % 9 %
Tietoykkönen 30.5.–1.6.2017 1 023 1 % 11 % 1 % 2 % 62 % 1 % 1 % 1 % 9 % 12 %
Taloustutkimus kesäkuu 2017 1 365 12 % 2 % 72 % 3 % 5 % 5 %
Kantar TNS huhtikuu 2017 19 % 3 % 66 % 3 % 4 %
Taloustutkimus joulukuu 2015 976 15 % 65 % 9 % 11 %

Toinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niinistö–Haatainen
Lähde Kyselyaika Otanta Niinistö
 val.yhd.
Haatainen
SDP
En osaa sanoa
TNS 22.–24.1.2018 500 76 % 11 % 13 %
Taloustutkimus 17.–23.1.2018 1 422 89 % 11 %
TNS 8.–17.1.2018 1 000 80 % 8 % 12 %
Tietoykkönen 9.–16.1.2018 1 500 85 % 15 %
Taloustutkimus 27.12.2017–3.1.2018 1 363 92 % 8 %
Tietoykkönen 23.11.–3.12.2017 1 500 91 % 9 %
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 94 % 6 %
TNS 4.–14.9.2017 944 85 % 6 % 9 %
Niinistö–Haavisto
Lähde Kyselyaika Otanta
Niinistö
 val.yhd.
Haavisto
VIHR
En osaa sanoa
TNS 22.–24.1.2018 500 67 % 21 % 12 %
Taloustutkimus 17.–23.1.2018 1 422 80 % 20 %
TNS 8.–17.1.2018 1 000 73 % 14 % 13 %
Tietoykkönen 9.–16.1.2018 1 500 75 % 25 %
Taloustutkimus 27.12.2017–3.1.2018 1 363 82 % 18 %
Tietoykkönen 23.11.–3.12.2017 1 500 79 % 21 %
Taloustutkimus 20.–28.11.2017 1 484 86 % 14 %
Taloustutkimus 2.–10.10.2017 1 470 82 % 18 %
TNS 4.–14.9.2017 944 77 % 16 % 7 %
Taloustutkimus 22.–23.8.2017 1 177 70 % 22 % 8 %
Taloustutkimus toukokuu 2017 1 365 76 % 19 % 5 %
Niinistö–Huhtasaari
Niinistö–Kyllönen
Niinistö–Torvalds
Niinistö–Vanhanen
Niinistö–Väyrynen

Vaalikoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalikoneessa ei äänestetä suoraan ehdokasta tai kerrota mielipidettä ehdokkaasta vaan siinä annetaan mielipide eri asioista kysymyksiin vastaamalla. Vaalikone vertaa äänestäjän antamia vastauksia ehdokkaiden ennalta antamiin vastauksiin ja lopuksi kertoo kuka ehdokas oli kysymyksiin vastannutta lähimpänä. Vaalikoneen kysymyksiin voi vastata yksi henkilö niin monta kertaa kuin haluaa, myös vastauksia eri vastauskertojen välillä vaihdellen. Vastaajan ei tarvitse olla äänioikeutettu Suomen kansalainen. Iltalehden vaalikoneen käyttäjistä 28,4 prosenttia sai tarkastelujaksolla 28. joulukuuta - 21. tammikuuta ehdokkaakseen Sauli Niinistön tai Laura Huhtasaaren.[42]

Lähde Kyselyaika Otanta
Haatainen
SDP
Haavisto
VIHR
Huhtasaari
PS
Kyllönen
VAS
Niinistö
 val.yhd.
Torvalds
RKP
Vanhanen
KESK
Väyrynen
val.yhd.
Iltalehti 28.12.2017–21.1.2018 142 422 8,7 % 9 % 28,4 % 2,5 % 28,4 % 10,1 % 3,7 % 9,3 %
Uutissuomalainen 20.12.2017–9.1.2018+ 26 000 12 % 7 % 43 % 5 % 16 % 1 % 9 % 8 %
MTV Oy Vaalikone 12.12.2017–20.12.2017+ noin 100 000 24,7 % 39,8 % 9,9 % 9,0 %

Ennusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennusteissa tulokset perustuvat Accuscoren algoritmiin, joka tekee ennusteita kolmannen osapuolen kyselyaineistoista kerätyn tiedon pohjalta. Joulukuussa 2017 Iltalehti julkaisi ensimmäisen Accuscoren teettämän ennusteen presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen tuloksesta.[43] Tammikuussa julkaistiin kaksi seuraavaa ennustetta.

Ensimmäinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ehdokkaiden julisteet Ruoholahden metroaseman edessä Helsingissä.
Laura Huhtasaaren vaaliteltta Helsingissä
Paavo Väyrysen vaalikampanjaa Helsingissä
Sauli Niinistön vaalikampanjaa Helsingissä
Nils Torvaldsin vaalikampanjaa Helsingissä

0 thoughts on “Sari Essayah Vaalikone Mtv3

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *